Talliväen kuulumisia voit lukea Aasiyhdistyksen blogista:
Talvi on mennyt tosi nopeasti! Johtuuko se siitä, että on paljon jopa valtavasti mukavaa tekemistä, enimmäkseen eläintan hoitoa ja niiden seurassa olemista. Vaikka aika usein talven aikana on tuntunut että juoksen pää kainalossa hommasta toiseen ja on saanut taistella pimeän tuloa vastaan joka ilta. Joka tapauksessa talvi on ollut leuto, ei ainuttakaan aamua ettei olisi ulos voinut eläimiä laskea aamu heinillä jo heti aamusta. Aasi ori on myös huudellut tammoille jo tammikuusta lähtien ja nyt on tammatkin käynyt sisälle tullessaan aina kiusaamassa oria sen aitauksen ovella. Pari kuukautta niin ensimmäinen aasivarsa laitetaankin onnellisesti alulle tänä vuonna.
Kahdella aasitammalla onkin jo valtaisat varsa vatsat – Keishalla ja Flowlla. Niitä ennen vielä odotetaan miniponille pikkuista varsaa. Ponitamma Yasmin tuli meille monta vuotta sitten Tanskasta mutta vasta viime kesän helteet sai sen saamaan hyvän kiiman niin että pilkullinen ori Intiaani astui sen. Kyllä kuuma pitkä kesä teki tehtävänsä!
Nyt kun on maaliskuun alku, ensimmäinen kevät kuukausi,on se vaan niin mahtavaa kun saa nähdä ja tuntea taas kaiken kevääseen kuuluvan, auringon säteet, muuttolinnut ja yleensä saa asua maalla. Tämä maalla asumisen etuoikeus ja sen takia tuo edes mennyt talvi tuntuukin suurelta voitolta että se on selätetty. Pian alkaa kovat karvan lähdöt niin tallin porukalla kun koirillakin.
Harjauspalkaksi saa varmasti hyvän mielen ja pussin aasin karvoja…. Iloista, ihanaa aasimaista kevättä JOKAISELLE toivoo Pikkuponin AASItallin porukka!
AI NIIN KÄY TYKKÄÄ meidän facebookista Pikkuponin AASItalli.
Pikkuponin AASItallin heinäkuu-marraskuu
Tähän tämä vain on tullut että ei ole aikaa istua koneen edessä kirjoittamassa kivoistakin tallin tapahtumista. Sekin aika menee tallilla, eläinten hoidossa. Mutta hyvä näin! Eläinten kanssa oleminen on mun omassa elämässä parasta ja tykkään kovasti olla niiden seurassa. Nyt lupaan kirjoitella tallin kuulumisia vain 4. kertaa vuodessa, vuodenaikojen mukaan. Viime kesä oli huippu upea ilmoiltaan ja meillä kyllä aurinkoisista päivistä nautti kaikki.Juoma vettä vain sai jatkuvasti olla laskemassa ja huolehtimassa että astiat oli täynnä. Ja myös aurinkoiset päivät viikko tolkulla teki sen että miniponilla jolla ei ole ollut/tai ainakaan ei ole sitä näyttänyt eikä ori myöskään ollut kiinnostunut siitä. Niin sille tuli kiima ja nyt 6 kk myöhemmin miniponi Yasminilla on pyöreä ihana varsavatsa! Ihan huippua…. tähän tarkoitukseen poni tuli Tanskasta useampi vuosi sitten. Tälläistä aurinko teettää!
Mutta entä nyt.. kuraa, pimeetä ja erittäin kosteaa. Sitä elämä tallilla usein on tähän aikaan vuodesta. Ei muuta kun jaksamisia muillekin rämpijöille! Kyllä se kevät tulee sieltä taas ajallaan. Ensiksi tulee vielä joulupukki ja varmasti vähän luntakin. Joulukuussa saatte lukea tallin facebookista joka päivä ilta tallin aikaan jo pari vuotta sitten Aasiyhdistyksen ry julkaiseman Aasikalenterin jossa vanhoja sanontoja ja sananlaskuja sekä kertomuksia aaseista. Ei muuta kun nauti aaseista, aasijutuista ja piparin makuisesta joulukuusta.Ja TERVETULOA taas meille rapsuttelemman ja nauttimaan eläimistä ensi vuonna! Varmasti tiedossa on parit uudet yllärit…tallilla ja kotona. AASIEN seura on ihan parasta!
Pikkuponin AASItallin helmikuu-kesäkuu
HUPS! Mihin tämä aika on mennyt?? Varmasti aaseja ja muita eläimiä hoidettaessa, tottahan se onkin!
Helmikuussa oli miinusta 25 astetta ja nyt on ollut monta viikkoa plussaa melkein samat 25 astetta. Kyllä tämä lämmin on se mun ja aasienkin mieleen vaikka vettä on saanut olla jatkuvasti laskemassa kun kupit on juotu tyhjiksi ja yhdessä vesiastiassa pieni musta-valkoinen miniheppa Mikulainen tykkää seisoa ja uittaa pikkuruisia etukavioitaan siellä.
Sitten muut ei voi juoda ”likaista” vettä ja odottavat janoissaan täyden astian ympäröimänä.
Kevät ei meinannut millään tulla ja sitten kun se tuli niin tuli kesän lämpötilatkin, aurinko on paistanut viikko tolkulla!
Keväällä kävi meillä useita ryhmiä nauttimassa eläimistä ja siitä että tykkäävät rapsutuksesta niin kovasti, pari kaksivuotiasta aasia Mocka ja Lumihiutale melkein tulevat aitauksen yli rapsuttajan syliin.
Tähän aikaan vuodesta on vielä kovat karvanlähdöt eläimillä mutta pikkulinnut tykkää. Ne saavat oikean oman Hästen vuoteen rakennettua poikasilleen.
Vappuaattona meille syntyi ihan karamelli aasivarsa, lumenvalkoinen pikkuinen Aave. Edellinen varsa Angelicalla oli pari vuotta sitten väriltään aasinharmaa, niin oli aikamoinen yllätys että tästä tuli valkoinen. Aave on erittäin fiksu ja seurallinen varsa, tulee heti moikkaamaan ihmisiä jotka käyvät meillä aaseja ja eläimiä katsomassa.
Ensi kesän varsoja on myös kovasti laitettu alulle ja myös alpakka vasoja. Apua! Kuinkahan monta meitä on ensi kesänä?
Mutta nyt nautitaan auringosta, aaseista, eläimistä yleensäkin ja etenkin just nyt TÄSTÄ HETKESTÄ!
Pikkuponin AASItallin tammikuu
IHAA! Siitä on selvitty!
En ole tammikuun faneja eikä ole mun aasitkaan eikä muutkaan eläimet! Aasit selvästi odottavat jo auringon antamia lämpimiä säteitä ja oriit huutelevat tammoille ja yksi pilkullinen nuori Intiaani poni ori juoksuttelee tammoja välillä ihan huvikseen. Niin ja välillä tammat antavat kyytiä Intiaanille. Tämä poniori varmasti parin vuoden sisällä tekee meidän kaikkien iloksi pari kappaletta muulivarsoja.
Se olisi ainakin toiveissa ja eikö ne yleensä toteudu, ne toiveet…
Meillä aloitti työharjoittelussa Pilvi, joka on erittäin näppärä ja oma aloitteinen. Tulee erittäin hyvin eläinten kanssa juttuun. Tämä on vaan sellainen vaarallinen työpaikka että täältä tarttuu helposti joku eläin mukaan tai ainakin se jää tulevaksi toiveeksi ja haaveeksi. Niin kävi nytkin! Pilvi tulee aina aamuisin Halla hukkapennun kanssa töihin. AIKA HYVÄ!
Tätä kirjoittaessa uskaltaa sanoa että talvi on voitettu ja pian saadaan kevät aurinkoa kasvoille ja eläimet sitä toivomaansa lämpöä karvaisiin selkämyksiin. Niin ja sitten alkaa se loputon karvanlähtö tältä porukalta.
Meillä tallissa aloitetaan kevätsiivous hiihtolomaviikon jälkeen ja ensimmäiset terapiaryhmät tulevat nauttimaan eläimistä ja yllätyssynttäritkin on tulossa eläinhullulle nuorelle täällä meillä. Itse kun on aina saanut eläinten kanssa elämänsä viettää ei aina muista mitä joku niistä saa ja miten tärkeää on eläimen läheisyys jollekin jolla tätä mahdollisuutta ei ole. Meillä saa kaikkia tallin eläimiä koskea ja leipäpalankin sujauttaa suuhun. Aitauksien ovilla on jonoa kun eläimet haluavat myös osallistua juttutuokioon kun heistä kerrotaan jotain mielenkiintoista. Tästä omasta porukasta saa olla ylpeä, ovat niin hyväluonteisia ja -tapaisia.
Aasi tammat jotka odottavat varsoja alkavat myös olla aika isomahaisia ja onnellisen oloisia. Ja myös astutettavat tammat odottavat alku kesää ja sitä oikeaa hetkeä. Nautitaan tästä kaikesta mitä meillä on lähellä! Ja kun tulette meille niin ei saa puhua KORVISTA siis PITKISTÄ korvista!! Käy tykkäämässä Pikkuponin AASItallin fb sivuista! Ollaan oltu siellä jouluaatosta asti…. IHAA!
Täällä meillä joulukuun alku toi kuivemmat ilmat ja jopa vähän lunta tuomaan valoa! Pari edellistä kuukautta oli niin vaikeita; mutavelliä, kuraa, vesisadetta ja vielä pimeyttä. Sai miettiä tallin porukan ollessa ulkona, että mihin heille heinät laittaa, kun oli niin kurjan kurasta. Onneksi meillä on Fazerin leipälaatikot siihen tarkoitukseen ja ne palveleekin hyvin.
Joulukuu meni susikoirien kanssa aika tarkkaan, oli kolmen päivän suuret koiranäyttelyt Helsingissä ja vielä samaan viikkoon kaksi pentuetta syntyi sudenharmaita palleroita! Onneksi meillä oli apuna tallitöissä Mervi. Hän on superhyvä ja luotettava!
Tallin uusin tulokas minimuuli Coctail on kyllä ihan vuoden parhaimpia ”ostoksia”. Hän tuo päiviin paljon hauskaa ja uutta, puoliksi aasia ja osa ponia… ihan omanlaisensa äänimaailma ja muutenkin hän on aika kova esiintymään mitä erilaisimmilla hypyillä ja juoksunäytöksillä.
Sitten tietenkin leivottiin pipareita; aasi-ja susimuotilla tietenkin!
Tykkään kun uusi vuosi alkaa, saa ottaa uuden kalenterin käyttöön ja täyttää sen kaikella kivalla mitä kevät tuo tullessaan.
Ainakin meillä on pari isoa varsamahaa Angelikalla ja Esmeraldalla.
Jokaiselle AASIihmiselle ja eläinrakkaalle toivoo Pikkuponin AASItalli mitä parhainta uutta vuotta ja paljon turpaPUSUJA!!
Pikkuponin AASItallin syyskuu-marraskuu
Pari kuukautta on tallin porukka, koirat ja itse minä, niiden tunnollinen hoitaja, rämmitty tuskallisesti ravassa polvia myöten. Mutta näin sen huomaa tykkääkö tälläisestä elämäntavasta ja sopiiko tämmöinen pimeä vuodenaika, kun sinne ulos on mentävä eläimiä hoitamaan. JOO, kyllä tämä mulle sopii! Rakastan aaseja yli kaiken!
Meillä on nyt 17 kappaletta kavioeläimiä, uusimpana tulokkaana on minimuulivarsa Coctail ja sen emä Conjak. Ne tuli meille kahden päivän varoitusajalla Hollannista. Conjakin piti tulla vain myyntiin, mutta kun hänet näin, niin sydämeni löi pari kertaa vauhdikkaammin. Jos joulupukin muorilla on hevonen niin se on just tuollainen kuin kutistettu suuri kylmäverinen tupsujalka hevonen, nyt vain pienessä koossa!
Coctail on just puoliksi ponia ja aasia. Aasia korvat, silmät ja rungon mittasuhteet niin ja ääni!!! Hän on oppinut täällä aasien seurassa ääntelemään kuin aasit! Minimuuli on kuin Brunbergin mansikan makuinen suukko, syötävän suloinen! Coctail tykkää juosta aasiori D.B:n kanssa aitauksen viertä yhdessä, heillä on silminnähden tosi hauskaa.
Meidän kesän aasivarsa tulee puolivuotta nyt marraskuun lopulla ja niin Kalupso lähtee valloittamaan sydämiä uuteen kotiin. Kalupso rakastaa harjaamista ja on erittäin upealuonteinen aasin alku ihan kuin isänsäkin. Ja on saanut tutustua tähän pikkuruiseen muulivarsaan myös heistä on tullut hyvät kaverukset.
Meillä oli apuna taas uusi opiskelija niin saatiin talli siistiksi näin joulun alla kun oli käsiä pari lisää.
Terapiaryhmiä kävi pitkälle syksyyn ihastelemassa kaiken näköisiä ja kokoisia eläimiä meillä, ja aina on niin mukava huomata ja todeta miten mukavia ja ainutlaatuisia eläimiä meille on kertynyt sillä parin päivän varoitusajallakin... Sitä parasta TURPAterapiaa saa meillä! Suosittelen lämpimästi sitä ihan jokaiselle!!!!
Pikkuponin AASItallin kesäkuu, heinäkuu ja elokuu
Kesäkuun alku meni täysin tutustuen vastasyntyneeseen aasivarsaan, joka sai kutsumanimekseen Kalypso. Hän on kuin isäorin kopio; kaunis ja moitteeton käytökseltään. Kokoa tulee vaan parikymmentä senttiä enemmän.
Varsa rakastaa harjaamista ja ihmisiä yleensä, sitä on monet käyneet katsomassa ja ihailemassa meidän aasitallin vieraat. Ja myös meillä syntyneet alpakkavasat Suukko ja Keksi on vienyt aikaa, niitä on ollut ilo seurailla ja miten nopeasti ovat kasvaneet. Vasat ovat myös aasivarsaan nähden erittäin itsenäisiä!
Myös ensi kesää on ajateltu ja astutettu pari omaa aasitammaa ja Falabella tamma Face. D.B:llä oli myös tuttu aasitamma vieraana pari viikkoa eli tumma Sanda. Sanda on meillä ollut ennenkin ja vienyt mukanaan jo 3 varsan alkua, toivottavasti myös nyt on onni mukana! Terkut Sandalle!!
Heinäkuussa kävi paljon jo tuttuja ja uusiakin aasifaneja. Kyllä on monen kanssa naurettu vedet silmistä hassuja juttuja mitä eläimet tallipihalla on tehneet. Niin ollaan nuorruttu nauraen!! IHAN PARASTA!
Elokuun alku lähtikin liikkeelle Aasitilojen avoimia ovia suunnitellessa ja laittaen myyntipöytiä valmiiksi. Alpakkasukat tekivät kauppansa, moni sai ne pehmeimmät ja muutenkin suloiset sukat syksyn iltoihin lämmittämään.
Itse laitoin tänä aamuna villasukat jalkaan, kun tallille lähdin, on jo syksyn tuntua, mutta silti välillä lämmintäkin vielä! Pakko vielä aasipäivistä sanoa että jos se henkilö sattuu lukemaan tämän joka oli minipossustamme huolisissaan niin KIITOS sinulle! Possu voi hyvin ja olet milloin vain tervtullut taas häntä katsomaan! Niin kauan kun säät on suosiolliset Noki, minipossu, on ulkona, mutta kun yöt viilenevät niin hän muuttaa lämpölampun alle talliin aasien ja muiden seuraksi niin myös kanit.
Itse en ole syksyihminen, on liian kiire kun päivän valosaa aikaa on vähän kaikelle pakolliselle työlle ja tehtävälle ja usein vielä liian koleaa ja sateista tälläiselle, joka rakastaa lämpöä ja aurinkoa ylikaiken mutta silti aion nauttia tänä syksynä erityisesti uusista susikoirista, kynttilöistä, siistiä työpöytäni kotona sisällä, odottaa koiranpentujen syntymää, käydä katsomassa keväällä meille muuttavaa alpakkavasaa ja tietenkin nauttia tästä KAIKESTA!!!!
Pikkuponin AASItallin huhti-toukokuu
Pari kuukautta meni ettei ollut kuulumisia aikaa laittaa, vaan ollaan nautittu eläinvauvoista sylin täydeltä!
Ja sitten myös opetettu tallin tavoille pikkuruista miniheppaa, joka tuli vähän niin kuin vahingossa Hollannista.
65 cm korkea miniheppa, joko luuli olevansa ISO tai muuten erittäin huonotapainen tai vaihtoehtoisesti sitä on kiusattu joko ihmisten tai muun hevoslauman puolelta. Joka tapauksessa pikkuruinen hevonen ehti ekalla viikolla tehdä monta mustelmaa nopeilla potkuilla… hän OLI erittäin taitava! Tästä huonosta tavasta päästiin vähän aikaa antamalla hyvästä käytöksestä makupala, huonosta hänet jätettiin yksin huomioitta, ei kielletty, ei tehty mitään negatiivista. Tein itsestäni niin kiinnostavan, että hän alkoi haluta seuraani. Nyt meillä on TOSI mukava pikkuinen musta-valkoinen karvapallero, jota saa harjata ja muutenkin hoitaa ilman potkujen vaaraa. Ne sattuivat, tulivat kuin tykin suusta!
IHANA ylläri oli aamutallissa odottamassa toukokuun vika päivä. Tumma aasitamma Keisha oli yksin varsonut ison, hienorunkoisen vaalean aasinharmaan orivarsan. Varsa sai kutsuma nimekseen Kalypso. Hän on upealuonteinen, fiksu ja ihmisrakas aasivauva.
Kalypso ja Keisha.
Viikkoa ennen oli iltapäivällä alpakoiden tallilla myös yllätys tullut aurinkoisena päivänä. Meillä syntynyt ensimmäinen alpakkavasa! Tämä pikkuinen tyttövasa oli pitkine ripsineen ja jalkoineen niin suloinen ettei voi kun ihmetellä kuinka IHANIA eläinvauvat ovat. Tämä vasa sai nimekseen Suukko. Hän tuli ekana aamuna sanomaan huomenet ja antoi ihan oikeasti suukon taisi luulla minuakin alpakaksi aasipipo päässä. On hienoa että synnytykset meni hyvin ja pienokaiset saivat elämästä otteen. Välillä voi käydä toisinkin ja silloin tarvitaan voimaa jaksaa menetykset.
Ensi kesääkin on jo ajateltu ja niin meillä on kaksi aasitammaa ja falabellatamma astutettu.
Tälläistä tämä elämä meillä on, eläinten ehdoilla mennään, tehdään niiden vuoksi paljon, oikeastaan tottahan se on että eläimet ohjaavat pakollisen päivärytmin. Ne on hyvä syy jaksaa ja nauttia niistä sylin täydeltä!
Mitä on DONKEY FULLNESS?? Se on trendikäs, henkinen ulottuvuus, aasin/aasien kanssa elämää tai ainakin niiden lähellä olemista. Nykyään kaikki hitaasti tehtynä, siinä hetkessä oleminen ja itseä kuunnellen on muotia ja sitä pidetään hyvänä ihmisten hektisen elämän vastapainoksi.
Ja olen samaa mieltä mutta usein itsekin juoksen pää kainalossa ja se pää kainalossa huutaa suu kuivana: KIIRE!
Meillä tallilla on ollut opiskelijoita työharjoittelussa jo alkutalvesta saakka ja heissä olen huomannut kuinka kiire heillä on hommasta toiseen. Hyvin silti annetut työt on tehty!
Itse olen ehtinyt nyt pysähtyä hiukan ja miettiä paremmin muutakin kuin päivän töitä ja taas töitä. Ihan parasta on olla kiitollinen tästä kaikesta!
Eläimet nauttivat kiirettömyydestä etenkin meillä aasit ja alpakat. Eteenkään alpakoita ei voi hoitaa, ruokkia tai siivota jos kiirehtii tai liikkuu liian nopeasti. Nekin alkavat poukkoilemaan sinne tänne. Luulevat että on joku hätä!
Olen näille opiskelijoille koittanut sanoa että nauttikaa eläimistä, kuunnelkaa aasien heinän pureskelua, katsokaa alpakoita kun ne pureskelevat kuin purkkaa pitkät ajat makoillen auringossa tai ottakaa koirat ja lähtekää lenkille. NAUTTIKAA! Alpakat tuottavat Alfa-aaltoja, jotka auttavat mieltä pääsemään lepotilaan hektisen elämänrytmin keskellä. Itse myös uskon näitä tai muita aaltoja myös aasien tuottavan koska aasin lähellä rauhoittuu väkisinkin.
Opiskelijoista vielä että vaikka useat ovat hevosten kanssa olleet tekemisissä niin ovat saaneet käsityksen että aasit ovat kovia potkimaan. Mistä tälläinenkin luulo on saanut alkunsa?
Meillä nautitaan tällä hetkellä harmaista susikoiran pentueesta, odotetaan alpakkavasojen syntymää, kesän ekaa aasivarsaa, chinchillan poikasia ja sokerina pohjalla pikkuruista ponia Hollannista!
APUA! Tuleeko kiire???
Meille tuli uusi eläintenhoitajaopiskelija tallin eläimiä hoitamaan työssäoppimisjaksoksi, joka kestää peräti toukokuun loppuun. Aivan mahtavaa kun on käsiä ja jalkoja pari lisää apuna tässä omassa eläintarhassa….
Aasit ja pikkuponit eivät uudesta ihmisestä lainkaan hämmästy, kun meillä on harjoittelijoita aika usein, mutta alpakat ne kyllä arvioi uuden tulokkaan päästä varpaisiin ja uudestaan varpaista päähän jopa pipoa tai hiustyyliä myöten.
Varmasti välillä täysiä pisteitä alpakoilta ei saa! Ne pitävät itseää aika tärkeinä.
Aasit ja ponit tykkäävät heti, jos taskusta leipäpala jos toinenkin löytyy. Ja harjausta aasit rakastavat meillä, harjausjono on heti valmis kun ne huomaavat että ihminen tulee harjalaatikon kanssa. Meillä aasit ja ponit harjataan usein päiväheinien yhtydessä.
Kevätsiivous on myös tehty, vaikka on vasta helmikuu ja tallin kaapit siivottu ja pian myös loimet ulkoilutettuna pölyistä. Tallin ikkunat pestään heti kun pakkaset antavat myötä ja aurinko kuivattaa. Se on helppoa ja mukavaa kun on apua tälläisissä asioissa, joita itse tekee vasta juhannuksen toisella puolella kun ei ole aikaa… tai sitten muka parempaa tekemistä!
Onko teillä jo karvanlähtö aika alkanut siis eläimillä?? Meillä pari ponia tiputtaa valtavasti pohjavillaa ja samoin parit susikoirat ovat uskomattoman näköisiä tuppoineen.
Nyt on oikea aika nauttia tästä kaikesta: THINK SPRING!
Pikkuponin AASItallin tammikuu
Elämä VOITTAA ja ollaan selätetty talvi ja siitä se ikävin puoli eli pimeys. Tammikuun aikana ollaan valoisaa aikaa on saatu tunti lisää, se auttaa eläinten kanssa touhuamista ulkona suuresti ja se on ihan mahtavaa! Tasan 1 pakkaspäivä on ollut tänä talvena, joka on haitannut tallin eläimiä siinä mielessä, eli eivät olleet koko päivää ulkona niinkuin yleensä. Tälläisiä talvia lisää!!! Näistähän voisi oppia pitämäänkin vielä vaikka olen kesäihminen.
Meillä on ollut aasitammoilla läpi vuoden kiimat ihan normaalit eli ei mitään hiljaista aikaa talvellakaan, sekin kertoo leudosta säästä. Tulevan kesän aasivarsoja on jo myös kyselty mutta meillä on vain yksi aasitamma astutettuna.
Viime kesänä oli varsoja ihan kyllikseen hoidettavana vaikkakin aasivarsat ovat niitä luomakunnan suloisempia vauvoja!! On mukava että aasit on vieneet monen ihmisen sydämen ja niihin halutaan tutustua. Aasien kanssa tutustumisessa voi käydä niin hassusti että haluaa oman ja mieluummin sen kaksi omaa aasia.
Mulle tulee aaseista aika paljon kyselyjä niiden hoidosta ja myös aasien kavioiden ongelmista joita soittajan aasilla on. Meillä ei ole ollut kavio ongelmia yhdelläkään aasilla ikinä !!! Nyt koputan puuta en päätä!
Aasien hoito ja ruokinta on äärimmäisen helppoa siihen ei tarvita kuin ripaus maalaisjärkeä, iso lusikallinen eläintuntemusta ja sankollinen rakkautta! Siinä resepti hyvään aasin hoitoon! Resepti toimii muihinkin eläimiin ja saa KOPIODA!
